Lunes, Pebrero 08, 2010

Comicstripteasegirl

Zero sokerii, ZEROO.
Töissä kikattelevaa Tiinaa ja Annaa, rodeoo ja runebergintorttuja.

Kirjoitan suomen ja englannin kielen, sääli kun ei osaa mitään kieltä kunnolla..
Päätän aina sillä hetkellä mun äidinkielen kun sitä kysytään.

Hiukseni ovat nykyään vaaleanoranssit, ne on minusta ihan lystikkäät.
Söin reedin kanssa denniksessä must se on kivaa, se on mun Aleksanterinteatteria (mun balettikoulua vastapäätä)
mun tekee mieli sopertaa tähän pinaattikeittoa koska se on aika hyvää ja koska tänään oli varmaan miljoonas kerta kun voin todeta itselleni, että se pitää hyväksyä ettei ihmiset ymmärrä mun tykkäämisien päälle. Koska ei kaikki ole hyviä jossain, mutta musta mä oon. Edes vähän.
Yli-suolattu pinaattikeitto on musta hyvää.

Ja minusta on söpöä että jollain on kaksi pöytäkonetta vierekkäin - ja vielä silleen on ihan ok ja sallittua mun istua tässä. Ei yhtään silleen että olisin vain vallannut huonolla ryhdillä tälläisen hienon tuolin.
Mulla on lukulomaa, ja se on edennyt töissä ja kokeissa.
Ja tällä tavalla valvoen.

Jos ruoka loppuu ja seura haisee, en jaksa kattoa yhtä leffaa enempää.
Yksi ilta katottiin herra Puhisimen kanssa Maameren tarinat, run fatboy run, hot fuzz ja sitten vielä dokumentti elokuva, pelkän zeron kanssa.

Tajusin noin EHKÄ tunti sitten, en olisikaan halunnut olla kenenkään tutkimuskohde. Ehkä tälläkin "vastoinkäymisellä" on hyvänlainen vaikutuksensa.
EHKÄ, EMT ja IHAN SAMA

Ei suututa mikään, sen sijaan tahdon liikaa kaikkea ja pitkälti kaiken.
Jopa tämän pojan alakerrassa olevan liikkeen eläinpehmon, tietämättä onko se pehmoinen tai tuoksuisiko se edes hyvälle.

Walang komento: